Olin koulutustilaisuudessa, jossa mieleenpainuvan esityksen piti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Hän kertoi tulevista tulevaisuuden näkymistä ja esityksen päätyttyä, koin tulevaisuuden ahdistusähkyn.
Olli Hietanen kertoi tulevaisuuden ruoasta, jota ei välttämättä kasvateta enää pellossa eikä navetoissa, vaan keinolihaa kasvattaa robotit laboratorioissa. Suomen pelloilla 2050 ei enää viljellä kasveja vaan siellä kasvaa ihmisen varaosia ja biomateriaaleja 3D-printtereihin. Myös tulevaisuuden teknologia astuu ulos tietokoneista ja matkapuhelimista huonekaluihin, kodinkoneisiin, rakennuksiin, vaatteisiin. Älykkäät laitteet alkavat kommunikoimaan keskenään. Luento oli mielenkiintoinen ja uskottavuutta lisäsi se, kun hän totesi että eipä 1000 vuotta sitten olisi kukaan osannut uskoa, että nykymaailma on tällainen.
Koska esitys pohjautui tulevaisuuden ruokaan, sosiaalisen median arkistuminen käsiteltiin ohimennen. Luennon päätyttyä mietitytti se, että mihin meitä ihmisiä enää tulevaisuudessa tarvitaan. Hietasen mukaan, ihmisillä on kuitenkin myös tulevaisuudessa rooli toiminnan kehittämisessä, fiksut robotit eivät kuulemma ota ylivaltaa. Vaikka vanheneminen välillä nyppii, niin se voi kuitenkin olla onnekasta. :)
Kiitos mielenkiintoisen aiheen jakamisesta! Miten sosiaalisen median arkistumista käsiteltiin luennolla?
VastaaPoistaRobottimaisema ja varaosapelto kuulostaa eksoottiselta ja vähän pelottavaltakin.
VastaaPoistaEhkä arkistuminen on sitä, että sosiaalinen media on kaikkialla. Jos tarkastellaan sosiaalisen median kehitystä vaikkapa viiden viime vuoden ajalta, kuka uskaltaa ennustaa, mitä viiden seuraavan vuoden aikana tapahtuu? Saati sitten millainen some on vuonna 2050.